Hankkeet

Bridging the Gap -hankkeessa Irlannin Chester Beatty -museo ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura tarjoavat Dublinin ja Helsingin nuorisopalveluille kestävän kehityksen kasvatuksen työpajoja, joissa voimaannutetaan nuoria ammentamaan hyvinvointia vastuullisesta aktiivisuudesta. Hanke alkaa 1.9.2025 ja päättyy 31.8.2027. 

Hankkeen työpajoissa tutustutetaan nuoria syvällisemmin YK:n Agenda2030-tavoitteisiin, ohjataan heitä pohtimaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista omissa elinympäristöissään ja yhteisöissään, tuetaan heitä kehittämään kompetenssejaan vastuullisina kansalaisina ja luodaan samalla skaalattavissa olevia toimintamalleja nuorisopalveluiden ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen sekä nuorten itsensä hyödynnettäväksi. 

Agenda2030-tavoitteisiin liittyvien tieto-taitojen lisäksi hankkeessa kehitetään nuorten tulevaisuustaitoja eli kriittistä ajattelua, luovuutta sekä yhteistyö- ja viestintätaitoja (21st century skills 4 Cs: Critical thinking, Creativity, Collaboration, Communication). Nuoret pääsevät hankkeessa valitsemaan keskittymiskohteet, ratkaisemaan ongelmia, suunnittelemaan omaa toimintaansa ja liikkuvuusapurahahakemuksen läpimennessä myös matkustamaan Helsingin ja Dublinin välillä tutustumaan eri yhteisöjen ja ympäristöjen vahvuuksiin ja heikkouksiin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. 

Hankkeen tuloksia esitellään Irlannissa National Forum on Education for Sustainable Developmentissa loppuvuodesta 2026.

Aiheesta lisää: https://kulttuuriperintokasvatus.fi/bridging-the-gap-nuoret-kestava-kehitys-ja-tulevaisuustaidot/

Kutsu juurimatkalle – kulttuuriperintö ja suomalaiset juuret matkailussa (01.10.2025–31.12.2027) on EU:n maaseuturahaston rahoittama koordinointi- ja aktivointihanke, jota hallinnoi ProAgria Itä-Suomi ry / MKN Itä-Suomi. Hanke toteutetaan yhdessä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa juurimatkailua uutena, kulttuuriperintöön perustuvana matkailun muotona Suomessa. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti Suomesta siirtolaisiksi lähteneiden ja heidän jälkeläistensä suhdetta suomalaisiin juuriin sekä sitä, miten tätä yhteyttä voidaan hyödyntää kestävänä ja vastuullisena matkailuna.

Juurimatkailu on kulttuurimatkailun muoto, jossa matkailijat etsivät yhteyttä juuriinsa sukututkimuksen, dna-testien, kulttuuriperinnön ja paikallishistorian kautta. Se tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia matkailuliiketoiminnan kehittämiseen ja paikallistalouden vahvistamiseen erityisesti maaseutualueilla ja niillä alueilla, joissa aikoinaan on ollut siirtolaisuutta Suomen ulkopuolelle.

Hankkeen tuloksena syntyy valtakunnallinen juurimatkailun ekosysteemi, konkreettisia työkaluja juurimatkailun edistämiseen, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kansainvälistä näkyvyyttä suomalaiselle matkailulle.

Lisää aiheesta: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/kutsu-juurimatkalle-kulttuuriperinto-ja-suomalaiset-juuret-matkailussa

Hankkeessa luomme opetusmateriaalipaketin aineistoineen, ohjeineen ja vastausvaihtoehtoineen ja viemme sen sivustolle Kulttuurin vuosikello.
Opetusmateriaalipakettiiin valikoimme sopivia ja kiinnostavia digiotoituja lähteitä Kansallisarkiston kokoelmista (vähintään 10).

Materiaali tuottaa uudenlaisen tavan oppia venäjää, mutta myös ymmärtää venäläisyyttä Suomessa ja nähdä sen historiallinen jatkumo. Materiaali innostaa sellaisiakin oppijoita, jotka eivät opiskele venäjää, mutta ovat uteliaita selvittämään mitä venäjänkielisistä materiaaleista voi löytyä, koska aihe on alati ajankohtainen.

Arkistopedagogiikka tukee opetussuunnitelmien tavoitteita: tulkitaan erilaisia arkistodokumentteja ja opitaan lähdekritiittistä ajattelua, opitaan kuinka erilaiset arkistoaineistot muodostuvat, asiasisältöjen ohella ymmärrys menneiden aikojen ihmisistä ja yhteiskunnasta kasvaa. Venäjän kielen oppimiseen saadaan alkuperäislähteillä syvyyttä ja monipuolisuutta, sillä materiaalia voi hyödyntää kielen oppimiseen, historiallisten lähteiden tulkintaan ja kriittiseen tarkasteluun. Materiaali tarjoaa mahdollisuuden lähestyä kieltä arkistojen ja ihmisten kautta, ei vain nykypolitiikan värittämänä. Hanke tuo tekoälyn osaksi kieltenopetusta mielekkäällä tavalla.