Vår kulturarvskarta – kulttuuriperintökarttamme -hanke

I projektet Vår kulturarvskarta – Kulttuuriperintökarttamme, som lotsats av Finlands förbund för kulturarvsfostran, har man under det gångna läsåret undersökt hur elever i lågstadiet ser på sin egen kulturmiljö. Dessutom har man utforskat hur elevernas språkliga medvetenhet och kulturkännedom kan utvecklas över geografiska gränser. Projektet, som möjliggjorts genom Svenska kulturfonden under finansieringsprogrammet Hallå!, förde samman finsk- och svenskspråkiga skolelever från Helsingfors, Vasa och Korsholm. I projektet deltog två svenskspråkiga klasser från Norra Korsholms skola i Korsholm, en svensk språkbadsklass från Taivallahden koulu i Helsingfors samt en allmän klass från Vaasan keskuskoulu i Vasa, där det finns många barn med invandrarbakgrund. Eleverna gick i årskurserna 4–6.

Projektets gång
Med eleverna genomfördes en funktionell verkstadsserie i sex delar. Under verkstäderna bekantade man sig med det levande och materiella kulturarvet i hemmen, skolorna, de närmaste kulturmiljöerna och på världsarvsobjekten. I verkstäderna användes kort om levande kulturarv för att bekanta sig med ordet kulturarv, och man reflekterade över kulturarvet genom utmaningen 70 äventyr före sjuan och genom att snurra på Kulturarvssnurran. Detta följdes av projektet Min släkts hemligheter och videoverkstaden Kulturskvallerklockor, som dokumenterade skolkulturen. Verkstadsserien kulminerade i utfärder till världsarvsobjekten Sveaborg och Kvarkens skärgård.

Skolorna fick också uppleva unika upplevelser som är karaktäristiska för deras egna kulturmiljöer. I Korsholm dokumenterades allsångsstunden på Svenska dagen och upptågen under Snilleblixt-veckan. Under veckan var elevernas uppgift att skydda ett hönsägg med avfallsmaterial så väl att det inte gick sönder när det släpptes ner från taket. I Taivallahti gjorde man en utfärd till det monumentala Helsingfors och biblioteket Ode för att låna böcker, och tillsammans skapade man en spinoff-berättelse med hjälp av AI, inspirerad av läsupplevelserna. I Vasa presenterade man hur kulturmiljön i centrum hade utnyttjats under skoldagarna och på fritiden under lågstadietiden.

I verkstäderna producerades material till kulturarvskartor i 360-världar. Dessa studerades till slut över klassgränserna, samtidigt som man hämtade inspiration av varandra och gav feedback åt varandra.

Projektets resultat
Utifrån responsen uppnåddes projektets centrala mål på ett berömvärt sätt. Även om begreppen kultur och kulturarv till en början var främmande för största delen av barnen, förstår eleverna dem nu mångsidigt enligt lärarnas respons, och de kan glädjas över dem i vardag och fest. Av barnens arbeten sammanställdes multimediala 360-världar, genom vilka klasserna på distans bekantade sig med varandras miljöer. De blev också ivriga av tanken på att besöka platserna och funderade över traditioner som de skulle vilja anamma av varandra. Även huvudmålet, det vill säga att driva tvåspråkighet, lyckades strålande. Eleverna tyckte det var roligt att höra det andra inhemska språket, tackade de andra för att de vågade prata och fick mod av kamratstödet att försöka själva, även om språkkunskaperna inte var perfekta. Samtidigt ökade Finlands förbund för kulturarvsfostran sin egen kompetens att verka på svenska och visade eleverna ett exempel på att det lönar sig att studera det andra inhemska språket i skolan – men att man kan lära sig mer även som vuxen!

De goda sedvänjor som använts och uppstått under projektets gång lever vidare! Verkstadsmodellerna och det pedagogiska materialet, som förbättrats utifrån lärarnas respons, har delats i Finlands förbund för kulturarvsfostrans avgiftsfria läromaterialbank Kulttuurinvuosikello.fi.

Baserat på piloteringen har vi sammanställt en rekommendation för en verksamhetsmodell nedan om hur man kan genomföra en helhet för kulturarvslärande i den egna klassen med elever i ungefär årskurserna 4–6.

Utifrån elev- och lärarresponsen från piloteringen rekommenderar vi att bekantandet med kulturarvet i den egna klassen genomförs i följande ordning, uppdelat i helheter som passar den egna läsordningen och läsårets kretslopp, till exempel inom loppet av ett par månader:

Kort om levande arv:
1. Börja med att kort berätta vad orden kulturarv och kulturtraditioner betyder.
Varje elev väljer ett kort.
2. Varje elev presenterar sig själv och berättar varför hen valde sitt kort.
3. Man diskuterar vad de andra har att säga om kortet.
4. Varje elev hittar på ett ljud och en rörelse som passar till det egna kortet, och de andra härmar efter.

Utmaningen 70 äventyr före sjuan:
1. Granska utmaningen tillsammans. Fundera till exempel på vilka av äventyren som har gjorts under skoldagarna.
2. Eleverna kryssar för de äventyr som de någon gång har upplevt.
3. Eleverna skriver ner äventyr som de anser saknas på listan.
4. Man diskuterar hurdana minnen eleverna har av äventyren.
5. Vilka äventyr har någon ännu inte upplevt? Vi utmanar varandra till nya äventyr inom en viss tid.

Kulturarvssnurran:
1. Eleverna väljer ett ikryssat äventyr, det vill säga en tradition, från sin egen utmaning 70 äventyr före sjuan utan att berätta det för de andra.
2. De andra eleverna ställer frågor från kulturarvssnurran till hen och försöker ta reda på vilken tradition eleven hade valt från listan 70 äventyr före sjuan.
3. Med hjälp av kulturarvssnurran kan man också diskutera alla möjliga andra levande traditioner i enlighet med hållbar utveckling.

Kulturskvallerklockor:
– Följ instruktionerna för verkstaden: eleverna väljer ett föremål för intervjun, hittar på en intervju där skolans kulturtraditioner under läsåret lyfts fram, och videoberättar/filmar intervjun. Till sist tittar man på intervjuerna tillsammans och funderar på vilka kulturtraditioner som syntes i videorna.

Projektet Min släkts hemligheter:
– Gå igenom alternativen tillsammans. Alternativen är idéer och riktgivande. Det viktigaste är että eleven på något sätt reflekterar över familjens bakgrund och traditioner samt presenterar dem på något sätt.

Kulturmiljöutfärd:
– Välj en utfärd som passar gruppen och kulturmiljön, där man går tillsammans (kulturmiljöutfärd för de yngre) eller en utfärd där smågrupperna rör sig självständigt och där man samlas till slut (kulturmiljöutfärd för de äldre).
– Om gruppen bor i närheten av skolan kan du också göra kulturmiljöutfärden så att eleverna själva får nämna platser som de vill gå förbi, och de får berätta om platsens betydelse för dem själva när ni är där. (Se vår exempelutfärd med eleverna i Vasa på TikTok)

Att bekanta sig med ett världsarvsobjekt:
– Om det finns ett världsarvsobjekt i er närhet rekommenderar vi att ni kontaktar dess pedagogiska experter och besöker objektet! Läraren kan också ta reda på fakta om världsarvsobjektet och fungera som guide. Om det närmaste världsarvsobjektet är Sveaborg kan du utnyttja vår resilienspedagogiska verksamhetsmodell ”Suomenlinnan sisu – rosoista resilienssiä”! (finns endast på finska, använd t.ex. AI för översättning)
– Man kan också bekanta sig med världsarvsobjekten på distans genom att utnyttja det läromaterial som vårt förbund har producerat tidigare.

P.S. Dela era skapelser till exempel med en vänskola som ni hittat via eTwinning eller på annat sätt, utveckla era språkkunskaper och lär er om varandras kulturtraditioner!

Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran luotsaamassa Vår kulturarvskarta – Kulttuuriperintökarttamme -hankkeessa tutkittiin kuluneen lukuvuoden aikana, millaisena alakoululaiset näkevät oman kulttuuriympäristönsä ja miten heidän kielitietoisuuttaan ja kulttuurin tuntemustaan voidaan kehittää yli maantieteellisten rajojen. Svenska kulturfondenin Hallå!-rahoituksen mahdollistama hanke toi yhteen suomen- ja ruotsinkielisiä koululaisia Helsingistä, Vaasasta ja Mustasaaresta. Mukaan saatiin kaksi ruotsinkielistä luokkaa Mustasaaren Norra Korsholms skolasta, ruotsin kielikylpyluokka Helsingin Taivallahden koulusta sekä Vaasan keskuskoulun yleisluokka, jossa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia lapsia. Oppilaat olivat 4.-6.luokkalaisia.

Hankkeen kulku

Oppilaiden kanssa toteutettiin kuusiosainen toiminnallinen työpajasarja, jossa tutustuttiin kotien, koulujen, läheisten kulttuuriympäristöjen ja maailmanperintökohteiden elävään ja aineelliseen kulttuuriperintöön. Työpajoissa hyödynnettiin elävän perinnön kortteja kulttuuriperintö-sanaan tutustumisessa sekä pohdittiin kulttuuriperintöä 70 seikkailua ennen seiskaa -haasteen ja Perintöhyrrän pyörittämisen kautta. Tätä seurasivat Sukuni saloja selvittämässä -projekti ja koulun kulttuuria taltioinut Kulttuurin kielikellot -videotyöpaja. Työpajojen sarja huipentui maailmanperintökohderetkiin Suomenlinnaan ja Merenkurkun saaristoon.  

Kouluissa päästiin kokemaan myös omille kulttuuriympäristöille uniikkeja elämyksiä. Mustasaaressa dokumentoitiin Svenska dagenin yhteislauluhetki ja Snilleblixt-älynväläysviikon kujeita, joissa oppilaiden tehtävä oli suojata kananmuna jätemateriaaleilla niin hyvin, ettei se mene rikki katolta tiputtaessa. Taivallahdessa tehtiin retki monumentti-Helsinkiin ja Oodin kirjastoon lukemista lainaamaan sekä tuotettiin yhdessä lukuelämyksien inspiroima spinoff-tarina tekoälyllä. Vaasassa esiteltiin, miten keskustan kulttuuriympäristöä oli hyödynnetty ala-asteen kuluessa koulupäivisin ja vapaa-ajalla. 

Työpajoissa tuotettiin materiaalia 360-maailmojen kulttuuriperintökarttoihin, joita tarkasteltiin lopuksi luokkarajat ylittäen, toisiltamme inspiraatiota ammentaen ja toisillemme palautetta antaen.

Hankkeen tulokset

Palautteiden perusteella hankkeen keskeisimmät tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Vaikka käsitteet kulttuuri ja kulturarv olivat pääosalle lapsista aluksi vieraita, opettajien mukaan oppilaat ymmärtävät ne nyt monipuolisesti ja osaavat iloita niistä arjessa ja juhlassa. Lasten tuotoksista koottiin monimediaiset 360-maailmat, joiden kautta luokat tutustuivat etänä toistensa miljöihin ja innostuivat ajatuksesta vierailla niissä sekä pohtivat perinteitä, joita haluaisivat toisiltaan omaksua. Myös päätavoite eli kaksikielisyyden ajaminen onnistui loistavasti. Oppilaat kokivat toisen kotimaisen kuulemisen hauskaksi, kiittelivät muiden uskallusta puhua ja saivat vertaistuesta rohkeutta yrittää itsekin, vaikkei kielitaito olisi täydellistä. Samalla Kulttuuriperintökasvatuksen seura kasvatti omaa kompetenssiaan toimia ruotsiksi ja näytti oppilaille esimerkkiä siitä, että toisen kotimaisen opiskelu koulussa kannattaa, mutta aikuisenakin voi vielä oppia lisää!

Hankkeen aikana käytetyt ja syntyneet hyvät käytännöt jäävät elämään! Opettajien palautteen perusteella parannellut työpajamallit ja pedagogiset materiaalit on jaettu Kulttuuriperintökasvatuksen seuran maksuttomaan Kulttuurinvuosikello.fi-oppimateriaalipankkiin. 

Pilotoinnin perusteella olemme koonneet alle toimintamallisuosituksen, kuinka toteuttaa kulttuuriperinnön oppimiskokonaisuus omassa luokassaan n. 4.-6.-luokkalaisten kanssa.

Pilotoinnin oppilas- ja opettajapalautteiden perusteella suosittelemme toteuttamaan kulttuuriperintöön tutustumisen omassa luokassa seuraavassa järjestyksessä jaoteltuna sellaisiin kokonaisuuksiin, jotka sopivat omaan lukujärjestykseen ja lukuvuoden kiertoon esimerkiksi parin kuukauden sisällä:

Elävän perinnön kortit:

1. Aloita kertomalla lyhyesti, mitä kulttuuriperintö ja -perinteet sanat tarkoittavat.
2. Jokainen oppilas valitsee yhden kortin.
3. Jokainen oppilas esittelee itsensä kertoen, miksi valitsi oman kortin.
4. Keskustellaan siitä, mitä sanottavaa muilla on kortista.
5. Jokainen keksii omaan korttiinsa sopivan äänen ja liikkeen, muut seuraavat perässä.

70 seikkailua ennen seiskaa -haaste:

1. Tarkastelkaa haastetta yhdessä. Pohtikaa esimerkiksi, mitä seikkailuista on tehty koulupäivien aikana.
2. Oppilaat raksivat seikkailut, jotka ovat joskus kokeneet.
3. Oppilaat kirjoittavat seikkailuja, jotka omasta mielestä listalta puuttuvat.
4. Käydään keskusteluja siitä, millaisia muistoja oppilailla on seikkailuista.
5. Mitä seikkailuja kukakin ei ole vielä kokenut? Haastetaan toisemme uusiin seikkailuihin jonkun tietyn ajan kuluessa.

Perintöhyrrä:

1. Oppilaat valitsevat omasta 70 seikkailua ennen seiskaa -haasteestaan jonkun ruksimansa seikkailun eli perinteen, eikä kerro sitä muille.
2. Muut oppilaat kysyvät häneltä perintöhyrrän kysymyksiä ja yrittävät selvittää, minkä perinteen oppilas oli 70 seikkailua ennen seiskaa -haasteesta valinnut.
3. Perintöhyrrän avulla voi keskustella myös kaikenlaisista muista elävistä perinteistä kestävän kehityksen hengessä.

Kulttuurin kielikellot:

• Seuratkaa työpajan ohjeita: oppilaat valitsevat haastattelukohteen, keksivät haastattelun, jossa tulee esiin koulun kulttuuriperinteitä lukuvuoden ajalta, ja videoivat haastattelun. Lopuksi katsotaan haastattelut yhdessä ja pohditaan, mitä kulttuuriperinteitä videoissa näkyi.

Sukuni saloja selvittämässä -projekti:

• Käykää vaihtoehdot yhdessä läpi. Vaihtoehdot ovat ideoita ja suuntaa antavia. Tärkeintä on, että oppilas pohtii perheen taustaa ja perinteitä jollain tapaa ja esittelee niitä jollain tapaa. 

Kulttuuriympäristöretki:

• Valitse ryhmälle ja kulttuuriympäristöön sopiva retki, jossa kuljetaan yhtä matkaa (kulttuuriympäristöretki pienemmille) tai retki, jossa pienryhmät kulkevat itsenäisesti ja jossa kokoonnutaan lopuksi yhteen (kulttuuriympäristöretki isommille).
• Mikäli ryhmä asuu koulun läheisyydessä, voit myös tehdä kulttuuriympäristöretken siten, että oppilaat saavat itse mainita kohteita, minkä ohi haluaisivat kulkea, ja he pääsevät kertomaan paikan merkityksestä itselleen sen kohdalla. (Katso esimerkkiretkemme Vaasan oppilaiden kanssa TikTokista)

Maailmanperintökohteeseen tutustuminen:

• Mikäli läheisyydestänne löytyy maailmanperintökohde, suosittelemme ottamaan yhteyttä sen pedagogisiin asiantuntijoihin ja vierailemaan kohteessa! Myös opettaja voi selvittää faktoja maailmanperintökohteesta ja toimia oppaana. Mikäli läheinen maailmanperintökohde on Suomenlinna, voit hyödyntää resilienssipedagogista “Suomenlinnan sisu – rosoista resilienssiä” -toimintamalliamme! (vain suomeksi, käytä esim. tekoälyä kääntämiseen)
• Maailmanperintökohteisiin voi tutustua myös etänä hyödyntämällä seuramme aiemmin tuottamia oppimateriaaleja. 

Ps. Jakakaa luomuksianne esimerkiksi eTwinningin tai muuta kautta löydetyn ystävyyskoulun kanssa, kehittäkää kielitaitoanne ja oppikaa toistenne kulttuuriperinteistä!