Hyppää sisältöön

Pohjoismaiden maailman­perintö­kohteet koolla Vanhassa Raumassa

Pohjoismaiden maailmanperintökohteiden 22. vuositapaaminen järjestettiin tänä vuonna Raumalla syyskuun puolivälissä. Konferenssin teemat käsittelivät elämistä maailmanperintökohteessa ja yhteisöjen osallistumista ja osallistamista maailmanperintöön. Selkeimmin konferenssiaiheet koskettivat Vanhan Rauman, Ruotsin Visbyn ja kahden latvialaisen kaupungin yhteistä Living in World Heritage -hanketta. Hankkeen tavoitteena on käyttää, kehittää ja vaalia historiallisia kaupunkeja järjestämällä muun muassa paikallisia aktiviteetteja avoimista kodeista tarinankerrontaan. Toinen kiinnostava kolmivuotinen hanke on vuonna 2015 maailmanperintökohteeksi nimetyn Norjan Rjukan Notodden-vesivoimateollisuuskohteen Memories of the railway, jossa nuoret osallistetaan kohteen säilymiseen ja siitä kerrottavan tarinan tekoon. Nuoret haastattelevat ja videoivat kohteessa aikoinaan työskennelleitä tai asuneita vanhempia henkilöitä. Osallistaminen tunteisiin vetoamalla on hankemuotoisena yhdistänyt nuoria ja vanhoja sukupolvia.

Kauniin sään vallitessa konferenssivieraat pakkautuivat nauttimaan illallista Poroholman ravintolan terassille.

Kauniin sään vallitessa konferenssivieraat pakkautuivat nauttimaan illallista Poroholman ravintolan terassille.

Suojelunäkökulmia

Kaupunkisuunnitteluun keskittyvässä konferenssiosiossa kuulimme Visbyn maailmanperintökohteesta, jossa historiallisen kaupunkikeskustan ja modernin kaupungin yhteensovittamisessa on haasteita. Kaupungin keskusta on suuren kehittämispaineen alla ja arkkitehtuurillisissa lisäyksissä on suurta vaihtelua. Oman haasteensa luo myös kasvava turismi. Useat puheenvuorot sivusivat ja saivat miettimään Rauman ajankohtaista kauppakeskushanketta. Kuinka ratkaista tilanne, jossa Vanhan Rauman suojavyöhykkeelle suunnitellaan monikerroksista kauppakeskusta? Ovatko kaupungin kehittäminen ja toisaalta sen arvojen suojelu aina ristiriidassa keskenään? Useissa puheenvuoroissa todettiin maailmanperintöalueilla tehtävien pienienkin toimenpiteiden vaativan kiinteistöjen omistajien, kunnan ja korjausrakentamiskeskuksen saumatonta yhteistyötä.

Tutustumista Rauman Lapissa sijaitsevaan Sammallahdenmäen pronssikautiseen hautaröykkiöalueeseen.

Tutustumista Rauman Lapissa sijaitsevaan Sammallahdenmäen pronssikautiseen hautaröykkiöalueeseen.

Pohjoismaisen maailmanperintöyhdistyksen kuulumiset

Vuosi sitten perustettu pohjoismainen maailmanperintöyhdistys on ensimmäinen maailmanperintökohteiden vetämä alueellinen yhteenliittymä. Sen tehtävänä on stimuloida yhteistyötä ja ottaa huomioon paikallisyhteisöjen mahdollisuudet osallistua toimintaan. Yhdistys luo myös alustoja pohjoismaiselle yhteistyölle. Yhdistys on ensimmäisen vuotensa aikana kehittänyt muun muassa pohjoismaisten maailmanperintökonferenssien pitkäaikaista strategiaa ja edistänyt Pohjoismaiden kestävän turismin pilottialueen muodostumista kohteiden yhteistyötä vahvistamalla. Yhdistys pyrkii luomaan parempaa ymmärrystä Pohjoismaiden kohteiden tarpeista ja identifioimaan tärkeimmät tarpeet tuelle. Yhdistyksen vastuulla on myös erilaisten työkalujen kehittäminen partnereiden löytämiseksi. Raumalla paljastettiin lisäksi uusi pohjoismainen maailmanperintökiertopalkinto, jonka yhdistys tulee jatkossa myöntämään hyviä käytäntöjä soveltaville kohteille.

Rauman kaupungin järjestämällä juhlaillallisella nautittiin kansanmusiikista. Taustalla näkyy kuparinen maailmanperintökiertopalkinto.

Rauman kaupungin järjestämällä juhlaillallisella nautittiin kansanmusiikista. Taustalla näkyy kuparinen maailmanperintökiertopalkinto.

Yhteisöllisyyden haasteet

Eteläisen Öölannin maailmanperintökohde saa elinkeinonsa suurimmaksi osaksi maanviljelystä. Saimme kuulla, että tuulivoimaloille ei kohteessa annettu rakennuslupaa, vaikka maanviljelijät olisivat niitä elinkeinonsa tueksi toivoneet. Kohteen toinen haaste on yllättäen kohdannut vedenpuute kesäkuukausina, mikä johtuu osin siitä, että kaikki käyttövesi johdetaan saarelle ulkopuolelta. Maanviljelijät pitävät vedenpuutetta ja maailmanperintöstatusta maanviljelymaiseman pahimpana uhkana. Konfliktitilanteissa avoin keskustelu eri osapuolien kesken onkin usein ainoa tapa saada asioita etenemään.

Tanskan Jellingin viikinkiaikaisen maailmanperintökohteen vierailijamäärä on noussut vuoden 2014 takaisesta 30 000 henkilöstä vuoden 2017 odotettavissa olevaan 230 000 henkilöön. Kahden riimukiven, kahden hautakummun, kirkon ja kivilaivan yhteyteen rakennettu uusi vierailijakeskus mahdollistaa suuremmat turistilaumat, mutta haasteellista on edelleen viikinkikypäräisten vierailijoiden sovittaminen kohteessa säännöllisesti järjestettäviin hautajaisiin.

Vapaampaa menoa

Pohjoismaisten konferenssimatkojen mieleenpainuvinta antia ovat toki olleet luentojen väliin sijoittuvat retket. Ensimmäisen konferenssipäivän päätteeksi osallistujat siirtyivät elokuvateatteriin seuraamaan Tim Sladen The Destruction of Memory -dokumenttielokuvaa. Elokuva keskittyi kuvaamaan Syyriassa ja Irakissa käytävää sotaa kulttuuria vastaan, ja taistelua sen voittamiseksi. Samalla katsojaa muistutettiin kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyneistä historiallisista päätöksistä ja vuoden takaisesta ennakkotapauksesta, jossa Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin piti kulttuuriarvoihin kohdistunutta tuhotyötä sotarikoksena ja tuomitsi malilaisen jihadistin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Raumalla osallistujat pääsivät kurkistelemaan Vanhan Rauman asukkaiden persoonallisiin koteihin. Myös Sammallahdenmäen pronssikautisella hautaröykkiöalueella tepasteltiin pienryhmissä ja maisteltiin muinaisherkkuja. Konferenssin päätyttyä oli mahdollisuus vielä jatkaa bussikyydillä Noormarkkuun Makkarakosken sahalle ja Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Mairean yksityiskotiin sekä vieläpä Suomen aieluettelokohde Paimion parantolaan.

Alvar Aallon suunnitteleman ja 1930-luvulla valmistuneen Paimion parantolan ala-aula on valoisa tila.

Alvar Aallon suunnitteleman ja 1930-luvulla valmistuneen Paimion parantolan ala-aula on valoisa tila.

Seuraava Pohjoismaiden maailmanperintökonferenssi järjestetään Tanskan Jellingissä ja Christiansfeldissä syyskuussa 2018. Teemana on Kulttuuriperintökasvatuksen seurankin kannalta relevantti maailmanperintö tuleville sukupolville ja maailmanperintö ja erityisryhmät. Konferenssin päätteeksi järjestetään vierailu Tanskan Vattimeren vuorovesialueelle, joka liitettiin vuonna 2014 Saksan ja Alankomaiden vastaaviin maailmanperintövesialueisiin.