Kulttuurin vuosikellon idea syntyi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurassa 2010-luvun alkupuolella. Sivustona kulttuurinvuosikello.fi syntyi tammikuussa 2016 Educa-messujen yhteydessä. Kulttuurin vuosikellon matka yli 100 000 käyttäjää vuosittain tavoittavaksi laajaksi opetuksen ja kulttuuriperintökasvatuksen sivustoksi ei olisi ollut mahdollista ilman kymmeniä ammattilaisia. Iloinen tuuletus meille kaikille sivuston suunnitteluun, tuottamiseen ja ylläpitoon osallistuneille!
Kulttuurin vuosikelloa on vuosikymmenen aikana tehty monilla vaihtuvilla kokoonpanoilla, mutta yhteistä projektille on ollut sellaisen kulttuuriperintökasvatuksen edistäminen, jossa huomioidaan lapsen ja nuoren oma ja moninainen identiteettiprosessi ja osallisuuden vahvistaminen.
Idea syntyy
Liisa Piironen ja Inari Grönholm esittelivät Kulttuurin vuosikellon ensimmäisen version seminaarissa vuonna 2011. Taustalla oli heidän työnsä useiden eri koulujen kanssa. Kun vuotuiset koulujen tapahtumat koottiin ”vuosikelloksi”, tehtiin näkyväksi koulujen kulttuurisesti kokonaisvaltaista kasvatustehtävää sekä sen vuoropuhelua opetussuunnitelmaan. Työskentelyn kuluessa oivallettiin koulujen kulttuuritapahtumien merkitys ja arvo koulujen kasvatustehtävässä. Kulttuurin vuosikello olikin ensimmäisessä versiossaan malli, jolla konkretisoitiin koulujen kulttuuristen tapahtumien kirjoa. Jo tässä vaiheessa pedagogisena tavoitteena oli vahvistaa oppilaan kulttuurista identiteettiä ja lisätä ymmärrystä kulttuurin moninaisuudesta sekä vahvistaa kulttuurien välistä dialogia ja luoda avoin ja turvallinen oppimisympäristö kaikille koulujen oppilaille. Kiitos Jakomäen peruskoulu, Lauttasaaren yhteiskoulu, Munkkiniemen yhteiskoulu ja Suomenlinnan ala-aste tämän vaiheen mahdollistamisesta!
Suunnitelmista toteutukseen
Kulttuurin vuosikellon seuraavaa versiota varten seuran senhetkinen erityisasiantuntija Marja Laine kokosi yhteen yhteistyökumppaneita ja kasvatuksen ammattilaisia tavoittavan ja maksuttoman verkkototeutuksen mahdollistumiseksi. Seura kutsui Espoon kestävän tulevaisuuden RCE-verkoston kanssa mukaan tahoja, joille teemat kuten kulttuuri-identiteetti, kulttuuriperintö, vuotuiset juhlat, moninaisuus ja monikulttuurisuus, kulttuuriympäristö sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen olivat tärkeitä. Keskeiseksi tavoitteeksi nousi löytää konkreettisia tapoja auttaa kasvatuksen ammattilaisia ja tuottaa palvelu, joka on räätälöity kasvatuksen arki huomioiden. Useiden tapaamisten, työpajojen ja koulutusten jälkeen käsissämme oli Kulttuurin vuosikello! Koekäyttäjinä toimivat mm. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat sekä 19 koulua ja päiväkotia. Pääkuvittajaksi verkkosivustolle saatiin Piia Keto (https://piiaketo.fi/), jonka luoma kuvasto sekä logo ovat kestäneet hyvin aikaa. Lämmin kiitos mm. RCE-verkoston Mari Nuutiselle, joka osallistui aktiivisesti kulttuurisen kestävyyden edistämiseen sekä Vihreä Lippu -toiminnalle, Eco-schools -toiminnalle ja OKKA-säätiölle, jotka halusivat laajentaa kulttuurisen kestävyyden osa-aluetta toiminnassaan.
Samaan aikaan seuran työ kulttuurisesti kestävän kasvatuksen edistämiseksi eteni myös erilaissa valtionhallinnon asiantuntijaryhmissä, ja seura pääsi mukaan tuottamaan mm. kestävän kasvatuksen sanastoa. Aineiston ja osaamisen karttuessa syntyi myös esimerkiksi teos Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä sekä Laineen väitöskirja Kohti kulttuurisesti kestävää kasvatusta: Kulttuurisesti kestävän kasvatuksen määrittyminen ja siihen liittyvät tulevaisuuden tarpeet.
Sivusto syntyy ja elää
Kulttuurin Vuosikellon kokoamisesta verkkokäsikirjoitukseksi vastasi opettaja Saara Mäkelä, jonka tuottamia ovat esimerkiksi kuukaudet ennen vanhaan -osio. Verkkosivustoa rakensi Anssi Harjula ja sisältöä sinne vei Eveliina Lahti. Vuonna 2015 Ira Vihreälehto astui Marjan tilalle viemään Kulttuurin vuosikellon projektia loppuun, ja sivusto julkaistiin tammikuussa 2016 Educa- messuilla. Viime hetkiin asti kamppailtiin teknisten ongelmien parissa, mutta lopulta ”vauva” oli ponnistettu maailmaan!
Alussa vuosikellossa oli noin 500 materiaalia ja vuosittaisia käyttäjiä vajaat 20 000. Suuret vierailijamäärät löysivät sivuston äärelle vuoden 2017 aikana, kun seurassa keksittiin jakaa Suomen 100-vuotisjuhlien hengessä 100 opetuksen ideaa ja vinkkiä sosiaalisen median kanavissa. Kävijöiden määrä ampaisi ylös (yli 80 000) ja seuraavina vuosina saavutettiin vuosittain 100 00 vierailijaa. Näinä vuosina vuosikello oli Iran, Kim Krappalan ja Silja Niinikankaan hallinnassa.
Tutkimuksen kohteena
Helsingin yliopiston kansantieteen opiskelijat Anu Uski, Peppi Kääpä ja Saga Jackson selvittivät vuonna 2019 vuosikellon käyttäjiä Helsingin yliopiston Soveltavan kulttuurianalyysin kurssilla, loppuraportissa todetaan: Saimme kartoitettua sivuston käyttäjiä kyselyn perusteella. Eniten sivustoa käyttävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen parissa työskentelevät. Sivustoa käytetään materiaalipankkina esimerkiksi opetuksen täydentämisessä ja tiedon etsimisessä. Materiaaleista eniten tarvetta on tehtäväpaketeille, leikeille ja peleille. Vastauksissa oli selkeästi hajontaa peruskoulutuksen ja varhaiskasvatuksen kesken. Mielekkäin hakutapa oli teemahaku. Useimmiten sivusto koettiin tarpeelliseksi juhlapyhien lähestyessä, sekä opetuksen suunnittelussa ennen lukukausien alkua.
Pandemian vuosina kävijäryntäys
Vilkkaimmat vuodet olivat vuosikellossa on koettu pandemian vuosina, kun opettajat etsivät erityisen aktiivisesti verkkomateriaaleja, tuolloin kävijämäärät olivat jo vuosittain lähemmäs 140 000. Sivuston ylläpidosta vastasi Iran lisäksi viestinnän harjoittelijana seuralla toiminut Ida Kalliosaari, jonka jälkeen Tuuli Laakso otti vastuun sivustosta.
Kehittämishanke
Vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin sivustoa kehitettiin palvelemaan erityisesti niitä kuntia, joilla ei vielä ollut kulttuurikasvatussuunnitelmaa, hanketta johti Kim Krappala. Hankkeen loppuraportissa vuodelta 2024 todetaan: Hankkeessa markkinoitiin ja päivitettiin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kulttuurinvuosikello.fi -sivustoa. Lisäksi hankkeessa tarjottiin koulutusta kunta-alan työntekijöille, sivistystoimeen ja opettajille suoraan. Sivustolla rekisteröitiin edellisvuoden tapaan yli 100 000 näyttökertaa, mikä on hyvä luku pienen kansalaisjärjestön ylläpitämälle opetusmateriaalisivustolle. Kulttuurin vuosikello -koulutuksia tarjottiin kymmenille kunnille. Koulutuksia tilattiin lopulta 4 kappaletta hankekauden aikana. Etäkoulutuksiin osallistui noin 150 kunta-alan työntekijää. Hankkeen tavoitteena oli saada 30 uutta kuntakohtaista käyttäjätiliä Kulttuurin vuosikelloon. Tämä tavoite ylitettiin kirkkaasti, sillä sivustolle luotiin 172 uutta käyttäjätiliä.
Viime vuosina sivusto on ollut Iran lisäksi erityisesti Julia Uusoksan vastuulla, joka on vienyt sinne runsaasti seuran kehittämiä opetuksen materiaaleja. Vuosikello laajenee uusilla materiaaleilla jatkuvasti ja olemme iloisia siitä, että se on palvellut kasvatuksen ammattilaisia ensimmäisinä kymmenenä vuotenaan näin menestyksekkäästi!
Pohdintatehtävä kulttuurin vuosikellon hengessä
Kymmenvuotiaan vuosikellon juhlavuoden kunniaksi haluamme pohtia suomalaisten juhlapäiviä kulttuuriperinnön näkökulmasta kriittisesti. Kenen historiaa juhlimme, kun nostamme lipun salkoon? Mitkä päivät ovat olleet kalenterissa “aina” ja miksi? Mikä on kalenterin suhde luontoon ja kestävyyteen?
Juhlapäivät ja kalenteri
- Pohditaan suomalaista kalenteria ja vuodenkierron päiviä. Mitä päiviä muistat kalenterissa olevan?
- Mitä päiviä kalenterissa on, joita et muistanut. Miksi? (Tarkista esim. liputuspäivät ja menneet sekä uusi kalenteri).
- Kuinka arvelet liputuspäivän päätyneen kalenteriin? Pohdinnan jälkeen tarkista vastaus esim. täältä. Onko käytäntö mielestäsi hyvä?
- Mitä juhlia kalenterissa pitäisi mielestäsi olla?
- Mitä muutoksia huomaat tuleen kalenteriin viime vuosikymmenten aikana?
Muistomerkit ja muistaminen
- Keillä henkilöillä Suomessa on liputuspäivä, miksi arvelet, että juuri heillä?
- Keille tai mille juhlille voisi mielestäsi lisätä liputuspäivän? Perustele.
- Pitäisikö joku liputuspäivä poistaa?
- Unescolla on lista kansainvälisistä päivistä millaisia arvoja ja asioita Unescon lista mielestäsi edustaa?
- Mitä päiviä tiesit ennestään Unescon listalta?
Vuodenkierto ja luonto
- Selvitä mitkä ovat vanhimpia teemoja/juhlia suomalaisessa kalenterissa?
- Näkyykö luonto suomalaisessa kalenterissa? Miten?
- Valo, pimeys, paasto, herkuttelu, siivoaminen, lomailu – miten nämä näkyvät Suomessa asuvien kalenterissa ja elämässä?
Oma vuosikelloni
Sivustolla voi opettaja, koulu tai kunta luoda oman kulttuurin vuosikellonsa ja lisätä sinne valmiiksi materiaaleja. Mitä sinun vuosikellossasi olisi? Mitä juhlia ja kalenterin merkintöjä sinä pidät itsellesi tärkeimpänä? Miksi?
Artikkelin kirjoittivat yhdessä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry: n toiminnanjohtaja Marja Laine.