Hyppää sisältöön

Minun Suomeni, minun Namibiani – kulttuurien kohtaamisia taidekasvatuksessa

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen arkea rikastuttaa toista vuotta poikkeuksellinen ryhmä opettajaopiskelijoita. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa koulutusvientinä toteutettava kandidaattikoulutus, johon osallistuu 24 namibialaisopiskelijaa. Helmikuussa 2017 aloittaneiden namibialaisten Bacherlor of Arts (Education) opiskelijoiden opinnot ovat edenneet hyvin. Ensimmäisen vuoden aikana suurimmalle osalle opiskelijoista kertyi yli 70 opintopistettä, mikä on paljon tavanmaiseen 60 opintopisteen lukuvuoden työmäärän nähden. Kasvatustieteen opintojen lisäksi namibialaisten opintoihin kuuluu myös useita taito- ja taideaineiden opintojaksoja Rauman kampuksen vahvuusalueilta eli käsityö-, kuvataide-, musiikki- ja liikuntakasvatuksesta.

Namibialaiset opettajaopiskelijat ja heidän seinätekstiilinsä ”My Finland, My Namibia”. (Kuva: Satu Grönman)

Taidekasvatus osana suomalaista ja namibialaista perusopetusta

Taidekasvatuksen tavoitteet Suomen ja Namibian perusopetuksen opetussuunnitelmissa ovat samansuuntaiset. Kulttuuristen, sosiaalisten ja eettisten arvojen välittäminen sekä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja luovuuden tukeminen ovat keskiössä molempien kulttuurien taidekasvatuksessa. Suomessa taidekasvatuksen perustan luovat perusopetuksen taito- ja taideaineet kuvataide, musiikki, liikunta ja käsityö, joita kaikkia opetetaan itsenäisinä oppiaineina, uusimman tuntijaon (2016) mukaisesti yhteensä 62 vuosiviikkotuntia. Suomessa taidekasvatuksen merkitys nähdään vahvasti myös yksilön itsetunnon, hyvinvoinnin, sosiaalisten taitojen, koulumotivaation sekä oppimistulosten kehittämisessä.

Namibian uudistuneessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2015) taidekasvatus näkyy Arts-oppiaineena, jossa yhdistyvät visuaalinen ja esittävä taide sekä käsityö. Oppiaineen sisältöihin kuuluvat musiikki, draama, tanssi, kuvataide ja käsityö. Arts on kaikille yhteinen oppiaine, jonka viikkotuntimäärä on jokaisella perusopetuksen luokka-asteella (1-10) yksi tunti. Oppiainetta ei arvioida jatkokoulutusmahdollisuuksiin vaikuttavana oppiaineena. Taito- ja taideaineita voi Namibian perusopetuksessa opiskella myös valinnaisaineina yläkoulun luokilla 8-10. Yksi valinnaisaineista on Design and Technology, joka muistuttaa suomalaista käsityön opetusta ja jota tarjotaan vaihtoehtoisena valinnaisena kotitalouden ja maatalousopintojen kanssa. (Namibian Arts Syllabus 1-3, 4-7, 8-9, 2015.) Valinnaisaineiden tarjonta vaihtelee merkittävästi alueittain ja kaikissa kouluissa valinnaisaineita ei ole tarjolla resurssipulan johdosta.

Huovutus, kankaanpainanta ja käsin kirjonta olivat kaikki uusia käsityömenetelmiä namibialaisopiskelijoille. (Kuvat: Satu Grönman)

Käsityökasvatus kulttuurien kohtauspaikkana

Namibialaisopiskelijoiden monialaisiin opintoihin kuuluvalla käsityön opintojaksolla Multimaterial contents of textile crafts tutustuttiin suomalaiseen käsityönopetukseen. Käsityönopetuksen historia, laaja-alaiset oppimistavoitteet sekä käsityö yliopistollisena oppiaineena ja tieteenalana herättivät opiskelijoissa kiinnostusta. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat aivotutkimuksen tulokset käsillä tekemisen oppimista edistävistä vaikutuksista. Ihmetystä puolestaan herätti suomalaisen koulukulttuurin vastuun antaminen ja luottamus oppilaaseen, joka ilmeni esimerkiksi erilaisten käsityökoneiden käytössä ja oppilaan itseohjautuvuuteen perustuvassa käsityön toimintakulttuurissa. Opintojaksolla tutustuttiin käytännön tasolla myös huovutuksen, kankaanpainannan ja käsin kirjonnan materiaaleihin ja menetelmiin, jotka olivat namibialaisopiskelijoille kaikki uusia tuttavuuksia. Kokeilujen jälkeen opiskelijoille annettiin tehtävä suunnitella ja valmistaa pienryhmissä seinätekstiilit teemalla ”My Finland, My Namibia”.

Kulttuurien kohtaamisia namibialaisopiskelijoiden seinäteoksissa. (Kuvat: Satu Grönman)

Eroja ja yhtäläisyyksiä

Opiskelijoiden seinätekstiileistä syntyi monipuolisia oppimiskokonaisuuksia, jotka yhdistivät käsityön sisältöihin luontevasti myös muiden oppiaineiden, kuten biologian, maantieteen ja historian sisältöjä. Itsenäinen työskentely, ryhmänä toimiminen ja vastuu oman prosessiin etenemisestä olivat monelle opiskelijoista haastava mutta kurssityöraporttien mukaan myös antoisa kokemus. Visuaalisesti seinätekstiileistä tuli upean värikkäitä ja persoonallisia teoksia. Sisällöllisesti töissä löytyy laaja katsaus Suomen ja Namibian kulttuurien eroihin ja yhtäläisyyksiin. Useassa työssä päällimmäiseksi nostettiin Suomen ja Namibian pitkä, 150 vuotinen yhteistyö, joka on alkanut lähetysyhteistyöstä ja jatkuu tänä päivänä esimerkiksi juuri koulutusviennin muodossa. Yhdistäviä tekijöitä kulttuureistamme löydettiin molempien maiden itsenäisyydestä, välillämme olevasta valtamerestä sekä luonnon äärioloista. Kulttuurien moninaisuutta tarkasteltiin kuvaamalla vastapareja, kuten puita (mänty vs. ikilehti), eläimiä (poro vs. antilooppi, karhu vs. elefantti, susi vs. leopardi) ja luonnonilmiöitä (aavikko ja kuuma aurinko vs. lumi ja luonnonvedet). Molempien maiden kulttuuriperinnöstä löydettiin myös toisiaan vastaavia asioita, esimerkiksi ruoka-, asumus- ja pukeutumiskulttuurista. Maidemme asennekulttuurien eroista opiskelijat toivat esiin Suomessa vahvana vallitsevan tasa-arvon sekä yksilön mahdollisuuksien korostumisen, vastakohtana Namibiassa voimakkaana vaikuttavalle yhteisöllisyyden arvostamiselle. Näistä molemmilla todettiin olevan opittavaa toisiltaan.

Satu Grönman (KM)

Yliopisto-opettaja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella. Opettaa käsityökasvatusta luokanopettaja- ja käsityön aineenopettajakoulutuksen opiskelijoille ja ohjaa käsityön opetusharjoitteluja. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät motivaation merkitykseen käsityönopetuksessa sekä käsityön mahdollisuuksiin monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.