Unescon maailmanperintökomitean 41. istunto järjestettiin tänä vuonna Puolan Krakovassa 2.7.–12.7.2017. Suomi osallistui istuntoon viimeistä kertaa komitean jäsenenä, sillä nelivuotiskausi päättyy vuoden lopulla. Krakovan historiallinen keskusta sekä lähistöllä sijaitsevat Auschwitzin keskitysleiri ja Wieliczkan suolakaivos tarjosivat maailmanperintönälkäisille kokousosallistujille paljon nähtävää.
Politiikan näyttämöllä
Komiteatyön politisoituneisuus kätkeytyy useisiin asiakohtiin, ja valtioiden välisiä suhteita selvitellään myös maailmanperintösopimuksen kautta. Japanin Meiji-restauraation aikainen teollisuuskohde sai vuonna 2015 Korean vaatimuksesta suosituksen koskien sitä, että kohteen tulee tuoda esille koko siihen liittyvä historia. Tämä tarkoittaa, että Japanin tulee avoimesti myöntää kohteiden rakentamisessa käytetty korealainen pakkotyövoima. Tämän vuoden istunnossa Korea muistutti puheenvuorossaan Japania suositusten noudattamisesta, vaikka merkkejä ei ole siitä etteikö Japani näin toimisi.
Komitea on muun muassa Palestiinan toiveesta jo vuoden ajan keskustellut myös sopimusosapuolien aieluetteloista ja siitä miten toimia, jos aieluettelokohteiden suvereniteettitilanne ei ole selvä. Komitea huomioi jatkossakin valtio-osapuolten aieluettelot puuttumatta niiden sisältöihin, ja aieluettelot julkaistaan myös maailmanperintökeskuksen verkkosivuilla. Komitean toimintaohjeisiin lisättiin lause, joka poistaa maailmanperintökeskuksen ja Unescon kaikesta vastuusta aieluetteloiden sisällöstä ja osoittaa ne yksin kunkin jäsenmaan tekemäksi. Valtio-osapuolia kannustetaan myös pidättäytymään sisällyttämästä aieluetteloihinsa sellaisia kohteita, joissa mahdollisesti olisi ongelmia.
Komiteaistunnon politisoitunein nimeämiskeskustelu käytiin Palestiinan hätäproseduurin kautta esittämästä Hebronin vanhasta kaupungista. ICOMOS ei arviointinsa mukaan ollut pystynyt määrittämään kohteen mahdollista poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa siitä syystä, että Israel oli estänyt vierailun kohteeseen. Kohde lopulta nimettiin maailmanperintökohteeksi ja samalla vaarantuneiden kohteiden listalle suljetun lippuäänestyksen perusteella. Äänestäminen on istunnoissa onneksi harvinaista, sillä komitea pyrkii avoimeen päätöksentekoon ja konsensukseen.
Maailmanperintökohteiden suojelun tilannekatsaus
Maailmanperintökohteilla on yhteneviä ongelmia suojelutilanteiden suhteen, ja niitä esimerkiksi ovat hoito- ja käyttösuunnitelman puute sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot. Konfliktitilanne on ajankohtainen lähes neljänneksellä niistä kohteista, joista tänä vuonna raportoitiin komitealle.
Erityisen kiinnostavaa oli seurata Euroopan maailmanperintökohteiden haasteita, joista näkyvimpiä on kaupunkirakentamisen paine. Iso-Britannian Liverpoolia uhataan jälleen poistolla maailmanperintöluettelosta valtio-osapuolen kahden mittavan rakennusprojektin takia. Komitea keskusteli kohteen tilanteesta pitkään ja toivoi painokkaasti valtio-osapuolen ja erityisesti Liverpoolin kaupunginvaltuuston noudattavan suosituksia korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Komitea siirsi yksimielisesti Itävallan Wienin historiallisen keskustan vaarantuneiden kohteiden listalle keskusta-alueen korkeiden rakennusprojektien vuoksi. Komitea on keskustellut kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvistä korkean rakentamisen haasteista Wienin osalta jo yli vuosikymmenen ajan.
Georgian Gelati-luostari siirrettiin pois vaarantuneiden kohteiden listalta, sillä valtio-osapuoli sai esityksensä kohteen rajamuutoksesta läpi niin, että massiivisen restauroinnin läpikäyneeltä Bagrati-katedraalilta poistettiin maailmanperintöstatus ja kohde koostuu vastedes pelkästä luostarista. Nepalin Kathmandun laaksoa ei edelleenkään siirretty vaarantuneiden kohteiden listalle, vaikka valtio-osapuolella on ollut vaikeuksia korjata vuoden 2014 maanjäristyksestä aiheutuneita tuhoja.
Useita päätöslauselmaluonnoksia muokattiin istunnon aikana lievempään suuntaan, ja komiteamaat näyttivät reagoivan herkästi valtio-osapuolien lobbauspyyntöihin. Valtio-osapuolilla ja komitealla on sihteeristön sekä asiantuntijaorganisaatioiden selventävistä yrityksistä huolimatta vaikeuksia nähdä vaarantuneiden listalle siirtämistä suuremman avun mahdollistavana toimenpiteenä.
Komiteaistuntoa vietettiin Krakovan vaihtelevassa säässä.
Uutta maailmanperintöä
Komitea nimesi maailmanperintöluetteloon 21 uutta kohdetta, joista 18 kulttuurikohdetta ja kolme luontokohdetta. Jopa kahdeksan uutta kohdetta sijaitsevat eurooppalaisten valtio-osapuolten alueella. Ainoastaan kolme uutta kohdetta sijaitsee Afrikassa. Kolmessatoista tapauksessa komitea ei viime vuosien tapaan toiminut asiantuntijajärjestöjen suosituksen mukaisesti, vaan muun muassa nimesi monia kohteita suoraan luetteloon ilman että niiltä vaadittavat suojelu- ja hoitomekanismit olivat kunnossa.
Luontokohteista luetteloon sisällytettiin muun muassa Nigerin W-kansallispuiston merkittävä laajentaminen kolmen valtion (Niger, Benin ja Burkina Faso) väliseksi W-, Pendjari- ja Arly-luonnonpuistoksi. Brasilia sai luetteloon Valongon orjasataman, jonka kautta tuotiin 1800-luvulla arviolta miljoona afrikkalaista orjuuteen Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Angolan Mbanza Kongon historiallinen keskusta ja Eritrean Asmaran modernistinen kaupunki olivat kyseisten maiden ensimmäiset kohteet. Euroopan maista uusiksi maailmanperintökohteiksi hyväksyttiin muun muassa Tanskan Grönlannin subarktinen maanviljelymaisema, Yhdistyneiden kuningaskuntien esittämänä Luoteis-Englannin järviseutu, sekä Kroatian, Italian ja Montenegron yhteinen Venetsialaislinnoitusten sarjakohde.
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Dubain lahden satama-alue ja Saksan Naumburgin katedraali ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema olivat toista kertaa komitean käsittelyssä ja asiantuntijajärjestö ICOMOS oli toistamiseen suosittanut, että kohteita ei nimettäisi maailmanperintöluetteloon. Esitykset palautettiin kuitenkin jälleen kerran takaisin valtio-osapuolille muokattavaksi. Kohteita nimeävien valtioiden jääräpäisyyttä on usein hankala ymmärtää.
Useiden kulttuurikohteiden käsittelyissä Suomi joutui taipumaan muiden komiteamaiden selkeän enemmistön tahtoon ja sitä kautta konsensuspäätökseen. Keskustelua oli useasti mahdollista käydä enää siitä, millä kriteereillä kohde lopulta nimettäisiin ja mitä suosituksia valtio-osapuolelle annetaan. Suomi oli komiteamaista lähes joka kerta ainoa, joka olisi pitäytynyt ICOMOSin suosituksissa. Muutosehdotukset päätöslauselmiin oli tehty lähes kaikista nimeämisistä nimeävän valtio-osapuolen tahdon suuntaan. Kazakstan, Kroatia, Kuwait, Libanon ja Turkki olivat komitean aktiivisimpia päätöslauselman muokkaajia.
Maailmanperintöluettelossa on nyt 1073 kohdetta, joista 832 on kulttuurikohteita, 206 luontokohteita ja 35 sekakohteita.
Suomi, kansalaisjärjestöt ja nuoret näkyvillä
Suomi järjesti istunnon yhteydessä sivutapahtuman, jossa kerrottiin käytännön esimerkkejä Suomen kohteiden luonto- ja kulttuuriarvojen sisällyttämisestä kestävän matkailun teemaan. Useat puhujat sekä jazz-muusikot Jukka Perko ja Teppo Mäkynen viihdyttivät vieraita pitkälle iltaan. Suomen ehdokkuus Unescon hallintoneuvostoon (vaali marraskuussa 2017) sai myös positiivista näkyvyyttä.
Suomen järjestämässä sivutapahtumassa kerrottiin Suomen ehdokkuudesta Unescon hallintoneuvostoon ja kuunneltiin jazz-musiikkia.
Työstään Suomen kymmenhenkinen valtuuskunta sai runsaasti kiitosta erityisesti muilta tarkkailijadelegaatioilta ja kansalaisjärjestöiltä. Mieleen jäivät muun muassa huudahdukset, joissa toivottiin, että Suomi voisi monistaa itsensä komitean jäsenenä. Komiteaistuntoon osallistumiset ovat neljän vuoden ajan olleet työkokemuksina hektisimpiä, mutta myös innostavimpia pätkiä. Oli myös ilo huomata, että kansalaisjärjestöt olivat tämän vuoden istunnossa aiempaakin enemmän näkyvillä ja puheenvuoroja kansalaisyhteiskunnan edustajille jaettiin lähes jokaisen suojelutila- tai nimeämispäätöksen jälkeen.
Jo useamman vuoden ajan on komiteamaista valikoitu nuorisoedustajia pohtimaan ennen varsinaista istuntoa maailmanperintöaiheisia teemoja nuoremman väestön näkökulmasta. Tämän vuoden nuorisofoorumin julistus esiteltiin ensimmäistä kertaa täysistunnossa kaikille kokousosallistujille. Julistus korostaa paikallisyhteisöjen, joista erityisesti vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja nuorison, roolia konfliktitilanteita seuraavassa elpymisprosessissa ja kulttuuri-identiteettiin liittyvässä päätöksenteossa.
42. istunnon kokouspaikka vuodelle 2018 päätetään vasta sopimusosapuolten yleiskokouksessa Pariisissa marraskuussa. Tällä hetkellä kohteeksi veikkaillaan joko Indonesian Balia tai Bahrainia.
Suomen edustajilla oli huojentuneet tunnelmat istunnon päätyttyä.