Jutta Setälä: Vuosi Kulttuurivoltti-hankkeen koordinaattorina oli antoisa mutta työntäyteinen. Se tarjosi upean näköalapaikan taide- ja kulttuurikasvatuksen asemaan ja merkittävyyteen 2010-luvun Suomessa, jossa kulttuurikompetenssille ja kulttuuriselle lukutaidolle on kysyntää enemmän kuin koskaan.
Hankkeen käynnistyessä kulttuurikasvatussuunnitelmia oli joka kymmenennessä kunnassa. Tavoitteena oli tukea kuntia uusien suunnitelmien laatimisessa. Vuoden mittaan opin, ettei kulttuurikasvatussuunnitelman markkinointi kunnille ole vaikeaa. Lähtökohtana on, että suunnitelma pohjaa paikalliseen taiteeseen, kulttuuriin ja kulttuuriperintöön. Sillä, että lapset ja nuoret tutustuvat monipuolisesti kunnan taide- ja kulttuurilaitoksiin ja taiteen tekijöihin, on paljon positiivisia vaikutuksia. Kunnalle se on vetovoimatekijä, kulttuurilaitokset saavat enemmän asiakkaita ja paikalliset taiteilijat lisää töitä.
Oli ilo myös huomata, kuinka laaja joukko organisaatioita ja muita toimijoita piti tärkeänä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja tasa-arvoista läsnäoloa koulujen arjessa. Kulttuurivoltti-hankkeen pääyhteistyökumppanien, Kuntaliiton, Opetushallituksen ja Taiteen edistämiskeskuksen ohella myös moni muu taho tarjosi omaa osaamistaan hankkeen käyttöön ja edisti kulttuurikasvatussuunnitelmien tunnettuutta omissa verkostoissaan. Laaja tuki asetti hankkeelle ja omalle työlle myös korkeita tavoitteita. Tavoitteena on, että sadas kulttuurikasvatussuunnitelma valmistuisi ensi vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään. Uskon, että sen saavuttamiseen on hyvät mahdollisuudet.
Kulttuuria kouluun -työpaja Kokkolassa 4.2. Estradilla erityisasiantutija Antti Huntus Taiteen edistämiskeskuksesta Pohjanmaalta. Kuva Jutta Setälä.
Oman pestini tärkein tavoite oli tuottaa kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimista helpottava verkkopalvelu. Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi lanseerattiin Educa-messuilla tammikuussa 2016. Uuden kehittäminen on aina haastavaa ja aloittaessani epäilin, onnistummeko. Vastaavantyyppisiä palveluita ei juuri ollut olemassa. Onneksi tukena oli työryhmä täynnä tietoa, osaamista ja kokemusta kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimisesta. Se piti vain saada muokattua verkkopalveluksi, ja palanen kerrallaan verkkopalvelu alkoikin muotoutua. Tähän mennessä palveluun on tallentunut aihio noin 40 kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmasta. On ollut ilo kuulla, että verkkopalvelua pidetään helppokäyttöisenä ja selkeänä työkaluna. Toki palvelusta löytyy käyttökokemusten perusteella varmasti vielä korjattavaa ja kehitettävää. Toivottavasti palvelusta saadaan pian myös kaksikielinen.
”Villit ideat resursseista välittämättä” Orimattila 17.3. Kuva Ira Vihreälehto.
Mikä sitten vielä hidastaa kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimista, kun tukea on saatavilla ja kaikkien mielestä työ on tärkeää? Tärkeimpänä vasta-argumenttina lienee resurssien puute. Viime kädessä kyse on arvovalinnasta, jonka kunnan päättäjät tekevät. Omalla kohdallani hankkeen tähtihetki oli Kulttuuria kouluun -työpaja, johon osallistuivat kaikki opetus- ja kulttuuritoimen avainhenkilöt sivistysjohtajaa myöten. Kun paikallinen opetussuunnitelmatyö on jo pitkällä, tarvitaan ripeää toimintaa, jotta kulttuurikasvatussuunnitelma saadaan kirjoitettua siihen sisälle. Onnistuessaan kunta ottaa kuitenkin aimo harppauksen eteenpäin kohti saavutettavaa, tasa-arvoista ja monipuolista taide- ja kulttuurikasvatusta!
Toivottavasti aidot esimerkit toimivista kulttuurikasvatussuunnitelmista eri puolilla Suomea saavat aikaan lumipalloefektin: jos se toimii tuolla, miksei meilläkin?
Kirjoittaja toimi Kulttuurivoltti-hankkeen koordinaattorina 1.2.2015–31.3.2016