Mikä sen iloisempi näky, kun nähdä haalareissaan parveileva päiväkotiryhmä odottamassa aamulla museon ovien avautumista ja kohta kajahtelevia ääniä korkeassa aulassa. Tai yhtä lailla kuunnella vaivihkaa huppareihin ja farkkuihin pukeutuneiden kasiluokkalaisten taidetestaajien kommentteja ja ihmettelyä yllättävän näyttelyn keskellä. Taidemuseot ovat moniaistisia oppimisympäristöjä parhaimmillaan! Ei vain kuvataiteelle, vaan yhtä lailla historian, kansainvälisyyden, matematiikan, biologian ja lähes minkä tahansa aineen opettamiseen. Vain mielikuvitus on rajana!
Toki museovierailujen sisällön suunnittelu riippuu ohjelmistotarjonnasta ja näyttelyiden teemoista, mutta yhtä lailla myös opettajan kiinnostuksesta yhdistellä erilaisia oppikokonaisuuksia ja testata museota ilmiöoppimisen ympäristönä ja myös verkossa etukäteen. Museon yleisötyötiimi suunnittelee jatkuvasti erilaisia opastuksia ja oppimateriaaleja onnistuneen vierailun varmistamiseksi.
Talven ja kevään aikana keskustelu painotetusta oppimisesta on käynyt kuumimmillaan. Tuottaako painotukset oppilaille, kouluille ja kaupunginosille eriarvoistumista vai sittenkin lisäarvoa? Erilaiset painotukset kuten kuvataide, musiikki, kielet, matematiikka, urheilu – voivat hyvin luoda identiteettiä ja omaleimaisuutta kouluille ja samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Ovatko painotukset harvoille ja etuoikeutetuille, vai olisiko niissä mahdollisuus kaikille? Olen iloinen lukiessani kouluista ja kaupungeista, jotka haluavat nähdä oppimisen painotukset jokaiselle oppilaalle tarjottavana valintana jossain vaiheessa oppimispolkua. Samalla tehdyt painotukset ovat myös koulujen lupauksia tulla tunnetuiksi tiettyyn osaamiseen myös kannustamisessa ja siihen panostamisessa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kulttuuriperintöstrategiasta vuosille 2023–2030 todetaan, että siinä “tarkastellaan ensimmäisen kerran Suomessa kulttuuriperintöä kokonaisvaltaisesti: sitä on kaikkialla ja se on osa jokaisen elämää. … Keskeisiä arvoja ovat kestävyys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Läpäisevänä arvona on myös vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä tuleville sukupolville.” Ikäryhmäajattelu on ollut yhtenä kantavana ajatuksena Kiasman lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmistoa suunniteltaessa. Käynti keskustan taidekohteessa voi olla joillekin lapsille ensimmäinen kerta taiteen parissa ja jopa ensimmäinen käynti kaupungin keskustassa.
Ajatuksena Kiasmassa on tuoda tietty ikäryhmä kerralla museoon ja toki tällöin pääkaupunkiseudulla asuville nämä palvelut ovat maantieteellisesti helpoiten saavutettavissa – mutta ei aina kulttuurisesti. Suositut vauvojen värileikkityöpajat ovat usein ensikosketus leikkiin ja luovuuteen museoympäristössä. Työpajat täyttyvät usein saman päivän aikana, kun niistä ilmoitetaan. Vuonna 2025 liitymme mukaan Helsingin kaupungin kummilapsitoimintaan yhdessä toisten museoiden ja taidelaitosten kanssa. Kaupunki osoittaa tuona vuonna syntyville vauvoille ja heidän perheilleen yhden taidetoimijan, joka lupaa ottaa kummilapset ja heidän perheensä erityiseen huomaansa aina lapsen kouluun menoon saakka.
Seuraava ikäryhmäkattaus on Tokaluokkalaisten taideretki, jota Kiasma on tehnyt vuosien ajan yhteistyössä Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Helsingin kaupunginorkesterin sekä viime vuoteen saakka Helsingin juhlaviikkojen kanssa tarjoamalla erityisen taideretken kaupungin noin 4000 tokaluokkalaiselle. Taideretki on tarjonnut vuosittain musiikin ja kuvataiteen sisältöjä ja työpajoja Kiasmassa ja Musiikkitalossa ja välillä myös talojen väliin jäävällä piha-alueella. Korona-aikana taideretket tehtiin suoraan koululuokkiin satojen vierailujen muodossa, kun työpajoja vetävät oppaat vierailivat kouluissa paikan päällä. Viimeksi työpajoista saimme mm. lasten viestejä lähiluonnosta, jotka koottiin yhteen videoksi. Myös kollektiivisia runoja on syntynyt. Nyt jatketaan taas live-kohtaamisilla.
Kiasman ollessa osa Kansallisgalleriaa meillä on myös valtakunnallinen tehtävä toimia nykytaiteen edistäjänä koko maassa. Kokoelmasivustomme kautta pääsee tutustumaan Kansallisgallerian kolmen taidemuseon Kiasman ja sen sisarmuseoiden Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon yhteiseen noin 46 000 teoksen kokoelmaan. https://www.kansallisgalleria.fi/ Myös diginatiiveille suunnattu Kiasma Online Art -taidekokoelma on hiljalleen kasvava verkkotaiteen kokoelma, jonka teokset on tehty esitettäväksi verkossa. https://onlineart.kiasma.fi Sivustolta pääsee katsomaan kotimaista ja kansainvälistä taidetta omasta kännykästä. Yksi uusimmista teoksista on Irene Suosalon retrohenkinen Nonsense Reality -video, johon Mikko Joensuu on säveltänyt musiikin.
Olemme myös mukana Taidetestaajien matkassa. Suomen kulttuurirahaston ja eduskunnan rahoittama Taidetestaajat tuo kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset, vuosittain noin 60 000 nuorta, kokemaan ja arvioimaan taidetta kotipaikkakunnalle ja pääkaupungin kansallisiin taidelaitoksiin. Nuorten arviot ja tähtiluokitukset 121 kohteesta ovat luettavissa Taidetestaajien kotisivuilta. https://arviot.taidetestaajat.fi/ Retkien jälkeen nuoret vastaavat kysymyksiin, millaista taide oli ja minkälaisia tunteita se herätti ja toki antavat kokonaisarvion kokemuksestaan. Kiasmassa oppilaat ovat voineet päästä tutustumaan nykytaiteilijan ammattiin paikan päällä ja myös erilaisten ennakkotehtävien muodossa. Olemmekin toivottaneet tervetulleiksi Kiasmaan erityisesti eri puolilta Suomea tulevia kasiluokkalaisia, joille museovierailu ja retki pääkaupunkiin voi olla ensimmäinen.
Teemme ohjelmistoa kohdistetusti eri yleisöryhmille. Ja samalla pyrimme seuraamaan muutoksia yleisössä ja sen rakenteessa ja ymmärtämään niitä. Lapset ja nuoret ovat yksi keskeinen ja odotettu yleisöryhmämme ja siksi museo onkin ilmainen alle 18-vuotiaille. Lisäksi lisäsimme uuden hintaryhmän 18-24 -vuotiaille, joille tarjoamme selkeästi halvemman lipun, jotta siirtyminen ilmaiskävijästä museovieraaksi olisi mahdollisimman houkutteleva.
Nyt parhaillaan tarjoamme nuorille kävijöille Kiasmassa espanjalaisen Daniel Steegmann Mangranén (s. 1977 Barcelonassa ja asuu Rio de Janeirossa) ympäristön tilaa tarkastelevan kokonaisuuden. Hänen mukaansa museon pitää olla muutakin kuin paikka, jonne kerätään esineitä ihanteellisiin olosuhteisiin suojaan. Museon tulisi mieluummin tarjota paikka, jossa pohtia suhdettamme planeettaan uusiksi. Tällaisen eri aisteille viritetyn turkoosina hohtavan tilan, jossa pääsee puristamaan appelsiinimehua ja testaamaan samalla näkö- ja makuaistin yhteyttä, taiteilija on loihtinut museon ylimpään kerrokseen. Kokonaistaideteos kutsuu pysähtymään, hengittämään ja rentoutumaan – keskittymään omaan kokemukseen.
Ja kesälomien alettua Kiasma-teatteri tarjoaa URB23-tapahtuman, kaupunkitaiteen ja -kulttuurin festivaalin, joka on suunniteltu nuorilta nuorille -periaatteella mukana olevien nuorien kuraattorien toimesta. Museosta on moneksi – tervetuloa kohti kiasmaattisia kohtaamisia!
