Saimme idean kymmenestä kulttuuriperintökasvatusta käsittelevästä bloggauksesta, joissa aiheeseen syvällisesti perehtynyt asiantuntija kommentoi tekoälyn ideoimia ja tuottamia tekstejä. Ensimmäisenä saimme mukaan FT Marja Laineen, joka on Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n toiminnanjohtaja. Laine on tutkinut kulttuurisesti kestävän kasvatuksen määrittymistä ja on kiinnostunut lasten ja nuorten identiteettiprosessin tukemisesta sekä uskonto- ja katsomusdialogin kehittämisestä.
Monikulttuurisuus koulussa
Monikulttuurisuus on rikastuttava voimavara kouluissa, ja sen hyödyntäminen opetuksessa
voi edistää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta erilaisia kulttuureja kohtaan. Tässä
artikkelissa käsittelemme, miten koulut voivat tukea monikulttuurisuutta ja luoda ympäristön,
jossa eri kulttuuriperinteet kohtaavat ja rikastuttavat toisiaan.
Miksi monikulttuurisuus on tärkeää koulussa?
Monikulttuurisuus auttaa oppilaita kehittämään avarakatseisuutta ja ymmärrystä erilaisia
taustoja ja perinteitä kohtaan. Se edistää suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa, jotka ovat
tärkeitä taitoja globaalissa maailmassa. Opettajilla on keskeinen rooli monikulttuurisen
ympäristön luomisessa ja sen hyödyntämisessä oppimisen välineenä.
Top 5 tapaa tukea monikulttuurisuutta koulussa
- Monikulttuuriset oppimateriaalit: Valitse oppimateriaaleja, jotka edustavat eri
kulttuureja ja tarjoavat oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin perinteisiin,
arvoihin ja tarinoihin. - Kulttuurien juhlistaminen: Järjestä tapahtumia ja teemapäiviä, joissa
juhlistetaan eri kulttuurien juhlapäiviä ja perinteitä. Tämä tarjoaa oppilaille
mahdollisuuden oppia ja kokea uusia asioita käytännössä. - Kulttuuriset vierailijat: Kutsu eri kulttuurien edustajia kertomaan omista
perinteistään ja kokemuksistaan. Tämä voi avartaa oppilaiden näkemyksiä ja
tuoda erilaisia kulttuureja lähemmäksi. - Interaktiiviset projektit: Anna oppilaille tehtäväksi tutkia ja esitellä jonkin
kulttuurin perinteitä, historiaa ja tapoja. Tämä voi auttaa oppilaita
ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureja syvällisemmin. - Koulun monikulttuurinen ympäristö: Luo luokkahuoneeseen ja koulun
ympäristöön tiloja, jotka heijastavat eri kulttuureja. Tämä voi sisältää
taideteoksia, julisteita ja esineitä, jotka edustavat eri kulttuurien moninaisuutta.
Vinkkejä monikulttuurisuuden edistämiseen koulussa
Avoin keskustelu: Kannusta oppilaita jakamaan omia kulttuurikokemuksiaan ja
ajatuksiaan erilaisuudesta. Avoin keskustelu auttaa oppilaita oppimaan
toisiltaan ja kehittämään empatiaa.
Yhteistyö ja ryhmätyöt: Järjestä monikulttuurisia ryhmätöitä, joissa oppilaat
voivat yhdessä tutkia ja esitellä eri kulttuurien piirteitä ja perinteitä.
Oppilaskunnan osallistuminen: Anna oppilaskunnalle mahdollisuus suunnitella
ja toteuttaa monikulttuurisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Tämä antaa oppilaille
vastuuta ja mahdollisuuden vaikuttaa koulun ilmapiiriin.
Lopuksi
Monikulttuurisuuden tukeminen koulussa rikastuttaa oppilaiden oppimiskokemusta ja auttaa
heitä kasvamaan avarakatseisiksi ja suvaitsevaisiksi aikuisiksi. Hyödynnä näitä vinkkejä ja
ideoita luodaksesi ympäristön, jossa kulttuuriperinteet kohtaavat ja arvostetaan.
Toivottavasti tämä auttaa teitä tarjoamaan arvokasta sisältöä sekä opettajille että
kulttuuriperintöalan ihmisille. Kerro, jos tarvitset lisäapua tai muutoksia!
Asiantuntija kommentoi:
Voi tekoäly minkä teit! Odotukset olivat suuret, mutta tulos ehkä jopa huolestuttava. Miksei tekoäly löydä ajantasaista tutkimusta, miksei se kykene haravoimaan uusinta keskustelua osaksi vastaustaan? Se on toki hienoa, että tekoäly yhdisti ns. monikulttuurisuuden olevan osa kulttuuriperintökasvatusta. Yleisesti ottaen tämä tekoälyn luoma blogiteksti kuitenkin hujautti minut parinkymmenen vuoden taakse.
Mikä sitten meni pieleen? Tekoälyn luoma teksti on laiska ja se ohittaa täysin moninaisuuteen liittyvien kysymysten kerroksellisuuden. Laiskuudella tarkoitan tässä vanhentuneiden termien ja itsestään selvien tai paikoittain jopa haitallisten vinkkien kokoamista yhteen. Kun puhutaan ihmisten kohtaamisesta, olen huomannut, että hyvinkin pienillä nyansseilla on merkitystä. Se puhummeko ”kulttuureiden kohtaamisesta” vai ”eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta” voi äkkiseltään tuntua pieneltä erolta. Tosiasia kuitenkin on, etteivät kulttuurit kohtaa – ihmiset kohtaavat. Eikä meitä ihmisiä voi kohdella jonkin tietyn kulttuurin, perinteen tai katsomuksen kävelevänä esitteenä.
Mikä sitten on jopa haitallista? Moninaisuuden kohtaaminen ei ole tärkeää siksi, että se, joka kohtaa, oppii itse jotain ”toisesta” tai ”erilaisesta”. Se ei ole tärkeää myöskään siksi, että se, joka kohtaa tulee ”suvaitsevaisemmaksi”. Moniaisuuden kohtaaminen ei ole maailmaa omasta valtapositiostaan tarkastelevan henkilön myönnytys ”noille muille”, eikä sen tavoitteena ole tästä positiota käsin jonkun toisen määritteleminen suvaituksi.
Ohjeet myös sivuuttavat koulun jo olemassa olevan moninaisuuden. Kaikki ”monikulttuurinen” ei ole tuolla jossain. Se on täällä, meissä kaikissa. Se ei ole muiden esittelyä, se on meidän kaikkien esittelyä. Se on arkista. Se on juhlallista – yhdessä juhlimista!
Pitäisikö tästä sitten huolestua? Haluan, että tekoäly helpottaa meidän kaikkien työtä. Haluan hyödyntää sen kykyä nopeaan tiedonhakuun. Tämä testi oli kuitenkin hyvä osoitus siitä, että oman työni joudun vielä tekemään itse. Jos luottaisin tässä kyseisessä asiassa tekoälyn kykyyn luodata ajankohtaista sekä tutkimukseen perustuvaa ja pedagogisesti relevanttia sisältöä, olisin pulassa. Olisin harhassa. Olisin ajastani jäljessä. Mutta olisin myös menossa oikeaa suuntaa kohti.
Tämän kokeilun osoitus oli, että ihmistä tarvitaan haistelemaan uusia tuulia, tarkkailemaan heikkoja signaaleja sekä yhdistämään hyvinkin erilaisista lähteistä ja tutkimusperinteistä uutta tietoa jo opitun jatkoksi ja korjaamiseksi. Ehkäpä tämä jopa korostuu silloin, kun tavoitteena on saada moninaiset ihmisryhmät kohtaamaan dialogisesti.
Haluatko oppia lisää? Tutustu maksuttomiin materiaaleihin katsomusdialogi.fi
sivustolla!
FT Marja Laine on Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n toiminnanjohtaja. Hän on tutkinut kulttuurisesti kestävän kasvatuksen määrittymistä ja on kiinnostunut lasten ja nuorten identiteettiprosessin tukemisesta sekä uskonto- ja katsomusdialogin kehittämisestä.
Otsikkokuva: Pyysimme tekoälyä luomaan meille kuvan ”suomalaisesta kulttuuriperintökasvatuksen asiantuntijasta, joka työskentelee oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien parissa, on viisas ja sensitiivinen erilaisten kulttuuristen identiteettien osaaja”