Monia Suomen kaupunkeja uhkaa tilanne, jossa kaupunkien keskustat menettävät vähitellen elinvoimaansa. Lapsuudessa tuntemani ydinkeskusta sijoittui bussilinjojen solmukohtaan, jossa sijaitsi myös yksi alueen elinvoimaisimmista kauppakeskuksista. Vuosien saatossa palvelut sekä muut keskustan toiminnot ovatkin kaikonneet ydinkeskustasta ja eikä sukupolvia ylittäviä kohtaamispaikkoja enää ole.
Ydinkeskustan muutos
Lappeenrannan ydinkeskustan palvelurakenne on muuttunut merkittävästi, kun alueen suurin kauppakeskus uudistui hiljattain. Bussilinjojen solmukohdan hiljentyessä matkustajien odotustilat ovat hävinneet ja eri-ikäiset kaupunkilaiset hakevat palveluita yhä kauempaa. Keskustan palvelut ja toiminnot ovat jakaantuneet yhä selvemmin erilaisiin ikä- ja käyttäjäryhmiin, eikä sukupolvia ylittäviä kohtaamispaikkoja juurikaan ole.
Esimerkiksi nuoret ovat siirtyneet lähemmäs uudistuneen kauppakeskuksen palveluita, samaan aikaan työikäiset viettävät aikaansa ydinkeskustan läheisissä ravintoloissa, kun taas eläkeläiset kohtaavat kulttuuritiloissa tai esimerkiksi kaupungin toreilla. Korkeakouluopiskelijoitakin kohtaa harvoin Lappeenrannan keskustassa, sillä opiskelijapalvelut ja kampus on sijoitettu reilusti keskusta-alueen ulkopuolelle. Siispä toisin kuin monissa muissa yliopistokaupungeissa, Lappeenrannassa opiskelijat eivät juurikaan näy keskustan katukuvassa.
Lisää oleskeluympäristöjä ja kohtaamispaikkoja
Korkeakoulujen toimipisteiden siirtäminen keskustaan voisikin elävöittää kaupungin ydinkeskustaa. Esimerkiksi osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampuksesta voitaisiin siirtää keskustaan, jolloin opiskelijakulttuurista tulisi myös osa ydinkeskustan katukuvaa. Samalla korkeakouluopiskelijat voisivat tiivistää yhteistyötä keskusta-alueen yritysten kanssa ja muodostaa kestävämpää sidettä muun muassa alueen lukioiden kanssa.
Myös erilaisten kulttuuritilojen ja palveluiden toteuttaminen ydinkeskustassa loisi alueelle oleskeluympäristöjä, jotka toisivat uudelleen yhteen niin nuoret kuin iäkkäämmätkin kaupunkilaiset. Lapsuudessa kokemastani ydinkeskustasta voisi jälleen tulla kohtaamispaikka, jossa vietetään aikaa tuttujen ja tuntemattomien seurassa. Kauppakeskuksien ulkopuolella sijaitsevien kahviloiden pidemmät aukioloajat elävöittäisivät keskustaa ilta-aikaan, kun kahvilat toimisivat olohuoneina anniskelupaikkojen ohessa.
Tyhjät liiketilat vahvistavat kuvaa kolkosta keskustasta
Palveluiden siirtyessä alueen suurimpaan kauppakeskukseen, ydinkeskustan alueella sijaitsevat kauppakeskukset huutavat tyhjyyttään ja vahvistavat kuvaa kolkoksi jääneestä keskustasta. Tyhjillään olevia kauppakeskuksia saadaan tuskin täytettyä, joten niiden tilalle voitaisiin rakentaa esimerkiksi asuinrakennuksia. Asuinrakennukset toisivat keskustan alueelle lisää asukkaita ja tiivistäisivät keskustaa. Bussilinjojen solmukohdan läheisyyteen tulisi kuitenkin jättää ainakin yksi kauppakeskus, johon alueen palvelut keskitettäisiin. Lisäksi suurimman kauppakeskuksen sekä ydinkeskustan välistä kuilua tulisi pienentää esimerkiksi sijoittamalla niiden välille palveluita sekä muita kulttuuritiloja. Palvelukeskittymien yhdistäminen vahvistaisi kuvaa yhtenäisestä ja laajemmasta keskustasta.
Elävä keskusta on ympäristöteko
Palvelukeskittymien välillä sijaitsevan torin läheisyyteen voitaisiin sijoittaa ulkoilmanäyttelyitä, pidempään auki olevia kahviloita sekä muita toimitiloja. Ulkoilmanäyttelyillä sekä muilla ratkaisuilla, kuten viherkatoksilla voitaisiin luoda viihtyisä alue, jonne halutaan pysähtyä viettämään aikaa. Keskusta-alueen pysäköinti voitaisiin siirtää lähes täysin kävelykeskustan alle, jolloin alueen yleisnäkymä rauhoittuisi ajoneuvojen osalta. Lisäksi bussilinjojen solmukohtana toimiva Koulukatu voitaisiin rauhoittaa muulta liikenteeltä, jolloin kadun liikennemäärät vähenisivät huomattavasti.
Elävä keskusta mahdollistaisi erilaisten palveluiden menestymisen sekä vähentäisi ilmastoa kuormittavaa liikkumista, kun palveluita ei tarvitse lähteä hakemaan kauempaa. Tiivis ja yhtenäinen keskusta-alue loisi asukkaille kohtaamispaikan, jonne eri sukupolvet voivat kokoontua viettämään aikaa. Myös korkeakoulujen siirtäminen keskustan alueelle vahvistaisi Lappeenrannan identiteettiä yliopistokaupunkina, sillä nykyisin opiskelukulttuuri ei ole juurikaan osa keskustan katukuvaa.
Elävä ja hyvinvoiva keskusta toisi kaupungin asukkaat yhteen luoden kestävän sekä lämminhenkisen yhteisön, joka kantaa pitkälle myös kaupungin muissa asioissa.
Eveliina Sintonen on työskenteli vuonna 2019 Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelussa kesätyöntekijänä.