Suomen EU -puheenjohtajuuskauden tiimi opetus- ja kulttuuriministeriössä oli kasannut kunnianhimoisen konferenssiohjelman tunnelmallisine iltatilaisuuksineen kulttuurialan pääkonferenssiin ”Creative Transformations – Culture for Democratic and Sustainable Future”, joka järjestettiin Helsingissä 9.-10.heinäkuuta.
Ohjelmassa oli hienosti yhdistetty suomalaisia tapoja muuhun eurooppalaisuuteen. Ruoka oli saaristolaishenkistä ja tiistai-iltana oli mahdollisuus ihastella kesäillan valoa. Lounaat edustivat ruokakulttuurimme parhaimmistoa, mutta lounasta ei sentään tarjoiltu klo 11!
Tiistaina konferenssiväkijoukon otti vastaan Helsingin kaupunki ja Oodi kirjasto. Vieraille oli järjestetty mahdollisuus tutustua Pertin valinta -projektin teokseen Inside Outside Finland, joka esittelee suomalaisen Outsider-taiteen historiaa, taiteilijoita ja taideympäristöjä interaktiivisena 360°-videokokemuksena. Teos oli onnistunut valinta havainnollistamaan Oodin ideaa kaikille avoimena tilana, joka teki vaikutuksen konferenssivieraisiin.
Konferenssin ydinteemana oli kulttuurin ja koulutuksen rooli demokraattisen ja kestävän tulevaisuuden luomisessa. Puhujia oli kaiken kaikkiaan jopa 30 ja osa kävijöistä kokikin lievää informaatioähkyä tiistain jälkeen. Jos puheenvuorot eivät olisi olleet niin hyviä, vuorovaikutteisuuden vähäisyys alkupuoliskolla olisi saattanut nuupahduttaa tai viedä fokuksen vain tviittaamiseen.
Myös keskustelumahdollisuuteen oli kuitenkin varauduttu hienosti tiistai-iltapäivässä. Stephen Mair komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC) onnistui innostamaan yleisön hyvin mukaan ja heitettävä mikrofoni aiheutti sopivasti hämmennystä. Yleisöä mietitytti muun muassa luovuuden mittaamiseen liittyvät ongelmat. Ohjelmaan ja esiintyjiin kaivattiin lisää moniäänisyyttä – esimerkiksi vähemmistöjä. Pohdittiin myös, onko koolla oikea joukko ihmisiä tekemään teemoina oleville asioille jotain konkreettista.
Juontaja Anu-Maarit Moilanen onnistui hienosti tehtävässään ohjelman flow:n kuljettamisessa – Moilasen huumorintaju ja heittäytyminen tilanteeseen sai kehuja eurooppalaisilta vierailtamme illallispöydässä.
USkoa kULTTUÙRIN POTENTIAALIIN KestävyyDEn EDISTÄMISESSÄ
Konferenssin avasi tuore tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, joka korosti puheessaan kulttuurin potentiaalia kestävyyden edistämisessä. Saarikko piti linkkiä demokratian ja kulttuurin välillä vahvana. Koulutus, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics muistutti Kulttuuriperinnön Eurooppalaisen teemavuoden menestyksestä, sen tuloksena syntyneistä linjauksista eurooppalaiselle kulttuuriperintöpolitiikalle sekä EU:n strategisesta agendasta, jossa todetaan, että ”Investoimme kulttuuriin ja kulttuuriperintöömme, jotka ovat eurooppalaisen identiteetin ytimessä.”
Nämä tarjoavat vakuuttavan lähtökohdan myös uudessa hallitusohjelmassa mainitulle kulttuuriperintöstrategian laatimistyölle.
Ensimmäisen session moderaattorina toiminut Jordi Pascual huomautti, että vaikka kulttuurille ei ole olemassa omaa kestävän kehityksen tavoitetta (SDG) se on sisäänrakennettu useaan tavoitteeseen. Integraation ja konkretisoinnin mahdollisuudet ovat olemassa. Kathrin Merkle ja Olga Kononykhina esittelivät Euroopan neuvoston kulttuuria ja demokratiaa koskeva kunnianhimoista indikaattorityötä ja Emmanuelle Robert Unescon kulttuurista kestävyyttä koskeva kehitystyötä. Kannattaa tutustua.
Valistus 2.0. ja luova ajattelu – voiko luovuutta mitata?
Toisen session teemana oli arvot, valistus ja luovuus sekä se, miten inhimillistä pääomaa voi vahvistaa kulttuurin ja koulutuksen yhteistyöllä. Alustuksen piti professori Koen Vermeir, joka huomautti, että historiallisesta näkökulmasta kulttuurin linkki demokratiaan ei ole lainkaan itsestään selvä. Sivilisaatioprojektina käynnistynyt Euroopan unioni perustettiin torjumaan kolmatta maailmansotaa ja Vermeirin mukaan tässä vaiheessa kulttuuri suljettiin ulos. Tällä haluttiin tehdä selkeä ero toista maailmansotaa edeltäneeseen kansallismieliseen retoriikkaan, jossa kulttuuri (kultur) yhdistettiin myös rasismiin, autoritaarisuuteen ja militarismiin.
Osa ihmisistä jäi kuitenkin syystä tai toisesta tämän sivilisaatioprojektin ulkopuolelle. Vermeirin esiin nostama ”Enlightment 2.0.” viittaa keskusteluun kulttuurin ja sivilisaation yhdistämisestä – esimerkiksi sen ymmärtämisestä, miten faktat, arvot ja suhteet vaikuttavat poliittiseen käyttäytymiseen ja päätöksentekoon sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Yleisöstä kommentointiin, että myös tällä hetkellä kulttuuriset tarinat ja diskurssi tuntuvat olevan vahvasti osa äärioikeiston viestiä. Miksi näin? Tulisiko kultturista ja kulttuuriperinnöstä vaieta vai onnistummeko puhumaan siitä toisella tavalla?
Keynote -puheenvuorot luovuudesta ja sen mittaamisesta pitivät professorit Bill Lucas Winchesterin yliopistosta ja Todd Lubart Descartes yliopistosta Pariisista. Kommentaattorina toimi professori Eeva Anttila Taideyliopistosta.
Mutta voiko luovuutta mitata? Ajaudummeko tässä kysymykseen ihmisyyden mittaamisesta?
Valerie Hannon toi esiin, että kyseessä on paradigman muutos siinä, miten ajattelemme oppimista ja osaamista ja että tällainen muutos edellyttää myös uusia välineitä. Hannonin mukaan kompetenssiajattelussa tietojen ja taitojen lisäksi olennaisessa roolissa ovat arvot ja asenteet. Tällä osaamisen tasolla keskiöön nousee muun muassa empatiakyky. Hannonin mukaan arviointi ja mittaaminen kuuluvat nykymallin mukaiseen formaaliin opetukseen ja tietojen ja taitojen opettamiseen eikä arvojen ja asenteiden tasolla tapahtuvaa kompetenssin vahvistumista voi arvioida ainakaan samoilla välineillä.
Toisaalta tutkimukset osoittavat, että luovuutta mahdollistavilla rakenteellisilla muutoksilla ja harjoitteilla esimerkiksi kouluissa on positiivisia vaikutuksia.
Lucas toi esiin, että usein kuulee opettajien kyseenalaistava luovuuden opettamisen tai siihen kannustamisen, koska sitä ei ole mainittu opetussuunnitelmissa eikä sille ei ole sijaa lukujärjestyksessä, minkä lisäksi sitä ei voi arvioida. Lucas totesi myös, että Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa opetussuunnitelmassa on mainittu laaja-alainen osaaminen (interdisciplinary skills). Tässä tullaan ydinkysymykseen ristiriidasta olemassa olevien rakenteiden ja tavoitteiden kanssa – kysymys, jota on tarkasteltava tiivissä yhteistyössä koulutussektorin kanssa ongelman asettelusta lähtien.
Päivän kolmannessa sessiossa oli vuorossa paneelikeskustelu, jossa syvennyttiin siihen, miten koulutus- ja kulttuuripolitiikka voisivat yhdessä toimia sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisuina. Alustukset pitivät Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta ja Silja Martikainen Utelias luokka -projektista. Kulttuuriperintösektoria edusti Lorena Aldana-Ortega Europa Nostrasta. Hän esitteli Euroopan kulttuuriperintöpalkinto-ohjelmassa ansioituneita kasvatus- ja opetusprojekteja sekä toi esiin käynnissä olevaa kehittämistyötä koskien sitä, miten kulttuuriperintö toimii voimavarana kulttuurisen kestävyyden lisäksi myös sosiaaliselle, taloudelliselle ja ekologiselle kestävyydelle (intergrated and holistic approach to cultural heritage).
TOINEN PÄIVÄ. JännitysTÄ ilmassa.
Keskiviikkona ohjelma oli jaettu kahtia eli vuorossa olivat yhtäällä viralliset tapaamiset sekä toisaalla hankkeiden ja tutkimustulosten esittelyt. Konferenssin päätteeksi kuultiin raportoijina toimineiden Tommi Laition, Silvia Nemethin ja Jordi Pascualian kommentit.
Päivän ehdoton kohokohta oli, että oma Luova Eurooppa -hankkeemme Heritage Hubs ja projektipäällikkömme Kati Nurmi oli lavalla. Ilman viime hetken jännitystä ei selvitty, mutta konferenssiin parahultaisesti valmistunut Heritage Hubs -video näkyi lopulta hienosti ja esitys onnistui mainiosti. Lue uutinen.
Itse näin konferenssista hieman toivuttuani haastaisin vielä kunnianhimoisempaan sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Kaipasin sekä järjestäjäksi, että yleisöön vahvempaa koulutussektorin edustusta. Komppaan myös Helsingin kaupungin Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitiota, joka loppupuheenvuorossaan nosti esiin tarpeen artikuloida ja täsmentää kulttuuri- ja koulutuspolitiikan yhteisiä laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita ja hahmotella kunnianhimoista politiikkaa ja toimintaa sen perusteella. Laition mukaan meidän tulisikin nähdä itsemme sekä osana ongelmaa että sen ratkaisua. Uusia, monitahoisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta tai nuorten kokemaa ilmastoahdistusta, ei voi ratkaista yksinkertaisilla ratkaisuilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiimille esitimme toiveen konferenssin tulosten koonnista jaettavaksi myös heidän kanssaan, jotka eivät lomien takia tai muusta syystä päässeet paikalle sekä jatkotyöskentelyn pohjaksi. Yhteenveto olisi hyödyksi teemojen syventämiseksi ja viemiseksi eteenpäin.
Kulttuurialalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on luvassa syksyllä vielä tekijänoikeuksiin keskittyvä konferenssi sekä kulttuuriperintöalan ”Reflection Groupin” tapaaminen. Myös Tampereella järjestettävä Kansainvälinen lastenkulttuurifoorumi 30.9.–2.10. kuuluu ohjelmaan. Siellä ainakin nähdään!
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja (@Hanna_K_Lamsa)
Twitterissä: #CreativeConf #EU2019FI
Konferenssin ohjelma:
https://eu2019.fi/documents/11707387/13552730/Programme+Creative+Transformations/73e77c21-88de-f245-706e-68407390b304/Programme+Creative+Transformations.pdf
Kuvia konferenssista opetus- ja kulttuuriministeriön Flickrissä:
https://www.flickr.com/photos/okmfi/albums/72157709574952851
European Framework for action on Cultural Heritage, 2018:
https://ec.europa.eu/culture/content/european-framework-action-cultural-heritage_en
Euroopan uusi strateginen ohjelma 2019–2024
https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/06/20/a-new-strategic-agenda-2019-2024/
Cultural Heritage Counts for Europe (2015)
http://www.europanostra.org/our-work/policy/cultural-heritage-counts-europe/
The Indicator Framework for Culture and Democracy
http://www.governancereport.org/ifcd/#
Pertin valinta:
https://www.pertinvalinta.fi/